Lähtötaso 1.1.2021

Jotta voisin dokumentoida kehitystäni juoksijana, minun on päätettävä, miten mittaan kehitystäni. Mitkä ovat ne konkreettiset, numeeriset mittarit, joita seurataan? Jokin tavoite on myös oltava, jota kohti mennään. 

Pitkällisen harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että minulla on kaksi isompaa, konkreettista tavoitetta: ensinnäkin haluaisin pystyä juoksemaan pitkiä matkoja poluilla kevyesti; hyvällä vauhdilla ja tekniikalla. Toisekseen, haluaisin pystyä osallistumaan koirajuoksukisoihin, joissa juostaan kovalla vauhdilla 3-5km.

Päätin ottaa kaksi suoritusta tarkkailuun: 10km peruskestävyyslenkin ja 3km juoksun. Kummassakin näistä vauhti ja sykkeet otetaan tarkkailuun.

10km peruskestävyys

10km valikoitui seurattavaksi matkaksi sen yksinkertaisuuden ja arkipäiväisyyden vuoksi. Se on ollut iät ajat itselläni se "peruslenkki" matkana. Vähempi tuntuu huijaamiselta ja isompi ponnostelulta. 

Olen käynyt Kisakallion urheiluopistolla kuntotestissä 11.1.2020, jonka mukaan maksimisykkeeni olisi 202. Peruskestävyyssyke oli testin mukaan 110-152 välillä, joten pk lenkkien sykkeet tulisi pitää alle 150. 150 alkaa olla itselleni jo mukavuusrajalla, joten olen pitänyt mutu tuntumalla noin 135-140 sellaisena optimaalisena pk lenkin sykkeenä. 

Vauhtini näillä pk lenkeillä on viime aikoina ollut noin 8min/km. Tasaisilla, helpoilla pätkillä se on helposti 7min/km mutta mäkiset, haastavat maastot tasoittavat yleensä keskiarvon sinne käsin tietämille. 

31.12.2020 tehdyllä testilenkillä juoksin 10km aikaan 1h20min, keskivauhdilla 8.03min/km, keskisykkeen ollessa 141. Keli oli paikoin hankala; osin juoksemani pururata oli muutaman sentin nuoskalumessa, joka teki askeleesta hieman liukkaan. Reitti oli kuitenkin helpoimmasta päästä, joten lähtötasolenkiksi varsin sopiva suoritus.

Luminen pururata vuoden 2020 viimeisellä,10km testilenkillä

 

Kuvakaappaus Garminin tallentamasta suorituksesta. Keskipaikkeilla oleva notkahdus vauhdissa lienee lumisin osuus pururadalla.

3000m

Vauhdin mittaamiseksi 3km valikoitui matkana sen vuoksi, että monet koirajuoksun harrastesarjat ovat 3km. Teimme myös juoksukoulussa 3000m testijuoksun, joka oli tarkoitus uusia alkuvuodesta 2021. 

Vuonna 2020 keväällä Traildog järjesti virtuaalisen canicross (koirajuoksu) kisan koronan vuoksi, jossa matka oli juurikin 3km. Juoksimme sen silloin pikkuisen Käpy koiran kanssa Laikun ollessa sairaslomalla aikaan 15.32min, keskivauhdilla 5.11min/km. Käpy jaksoi vetää mainittavasti noin 500m, mutta loppumatka oli täysin minusta kiinni. Jonkun verran Käpy kuitenkin auttoi pysyen koko ajan edelläni. Meillä oli myös kirittäjä, joka tsemppasi juoksemaan kovempaa.

15.11.2020 juoksimme puolestaan juoksukoulussa testijuoksuna 3000m, jonka tavoitteena oli mitata kunkin maksimisykettä. Sykkeiden kanssa kävi osaltani vähän köpelösti; lainasin opettajan sykevyötä tarkemman tuloksen saamiseksi, mutta linkitin kelloni vahingossa harjoittelukaverin sykevyöhön. Juoksin tuolloin 3000m aikaan 15.47min, keskivauhdilla 5.18min/km. 

1.1.2021 ei ollut ehkä optimaalisin sää testilenkille, sillä edellisenä iltana oli satanut pehmeää nuoskalunta, eikä teitä oltu aurattu. Päätin suorittaa lenkin kotikulmilla, sillä täällä sentään aurattiin muutama päivä sitten vähän sataneita lumia pois tieltä, kun lenkkipoluilla puolestaan on jo muutaman lumisateen kertymä. Maastolenkkarin pohja tuntui pitävän kohtuullisesti, kun lämmittelin ja tutkailin sopivaa reittiä parin kilometrin verran. Valitsin noin kilometrin lenkin, joka oli mahdollisimman tasainen ja helppo. 

Ensimäiset 500m tuntuivat hyvältä, mutta seuraavat 2km jalat olivat kuin betonia. Yritin keskittyä pitämään lantion ylhäällä, askelkontaktin lantion alla, rintakehän auki, ja laskin hengityksen tahtiin kymmeneen. Silti mietin vähän väliä, kauanko vielä... Kun viimeinen suora tuli, pystyin kiristämään reilusti tahtia. Tuloksena 3km aikaan 16:42, keskinopeuden ollessa 5.33min/km ja keskisyke 172. 

Odotin hieman nopeampaa aikaa, mutta olin tyytyväinen siihen, että päädyin ylipäätään tekemään harjoituksen huonosta kelistä huolimatta. Sykkeitä katsellessani totesin, että olisin kuitenkin ehkä pystynyt parempaan. Minulle on vaikeaa puristaa itsestäni kaikki irti, varsinkin kun treenaan yksin. 

Tässä lunta oli eniten, mutta pito ok.

Reitin varrella oli kaksi tien ylitystä; kerran jouduin pysähtymään auton takia.

Puuduttava viimeinen suora, hyvin loiva ylämäki.

Epäilen, että Garminin kellon ranteesta mittaama syke ei aivan pysy mukana, kun syke lähtee nousemaan nopeasti. 

Paino

Olen 160cm pitkä ja olen lähes koko aikuisikäni painanut 57-58kg. Sitä suurempi paino on tuntunut liialta, ja sitä pienempi paino hienolta, mutta vaikka olen välillä painanut alle 55kg, paino on aina hivuttautunut takaisin sinne 58kg tietämille. Olen aina tiedostanut, että juoksua varten minun olisi hyvä olla kevyempi, mutta koska pidempiaikaista, tavoitteellista juoksutreeniä ei ole koskaan oikein ollut, paino on suhannut miten sattuu. 

Marraskuussa 2020 päätin että nyt tiputan 2-3kg pois painoa. Lähdin mukaan Fitfarmin VHH dieetille. Ensiajatukseni oli, että VHH sopii minulle dieetiksi, koska hiilihydraattien ahmiminen on ollut aina suurin paheeni, mutta pian opin, ettei VHH ole varsinaisesti aktiiviliikkujan ruokavalio, ja että minulle olisi sopinut kenties jokin muu ruokavalio paremmin. Sain onneksi valmentajalta tarkennetut ohjeet ruokavaliooni, jotka sisälsivät enemmän hiilihydraattia, koska liikun niin paljon, ja dieetti on vaikuttanut toimivan ihan hyvin. Kun aloitin dieetin, painoni oli sen 58kg. Tänään vaaka näytti 55,7kg, joten tähän mennessä painoa on tippunut 2,3kg seitsemässä viikossa. Dieettiä on vielä viikko jäljellä. Sen jälkeen on aika tarkastella uudelleen ruokavaliota ja tilannetta.

Ostin vaa'an, joka lähettää tuloksen aina suoraa puhelimen sovellukseen. Siitä on ollut helppo seurata dieetin etenemistä. Viimeisin nousupiikki on joulu; join muutaman lasillisen viiniä ja söin vähän enemmän. Todennäköisesti painon hetkellinen nousu johtui lähinnä alkoholista ja sen kerryttämästä nesteestä.

Fiilis

Oma fiilis ja tunnepuoli on minusta myös merkityksellisessä osassa omaa kehitystä, joten ajattelin kirjoittaa jotain myös siitä. Motivaatio on ehkä jopa tärkein tekijä koko projektissa, koska ilman sitä tässä ei ole mitään järkeä; tai tätä ei tapahdu ollenkaan.

Suurin motivaattorini tälle koko projektille ja ylipäätään harjoittelulle on juoksusta tuleva hyvä olo, -enkä tarkoita sitä oloa, joka on lenkin jälkeen, vaan sellaista täydellisesti onnistuneen lenkin fiilistä, kun askel tuntuu kevyeltä ja viilettää ihanaa metsäpolkua eteenpäin kuin leijuisi ilmassa. Tällä hetkellä llenkkeily ei ole kuitenkaan aina sellaista, vaan väliin mahtuu pätkiä, jotka tuntuvat todella raskaalta laahustamiselta. Toivoisin siis saavani enemmän keveitä kilometrejä, eli yksinkertaisesti kevyempää oloa juoksemiseen. Haaveilen kesästä ja pitkistä illoista järvien rannoilla. Toivottavasti siihen mennessä on saatu aikaan jo jotain kehitystä!

Tällä hetkellä lenkille lähtemiseen motivoi myös ihana lumi, jota on satanut viime päivien aikana, ja joka vaikuttaa nyt pysyvän maassa. Sitä on toistaiseksi juuri sopivasti, ja kaikki metsäpolut ovat vielä täysin auki. Nän pimeään vuodenaikaan lumininen metsä otsalampun valossa kuin ihmeellinen satumaa. 

Nyt juuri oloni on todella motivoitunut, ja uskon että motivaatio pysyy yllä tulevan kuukauden ajan.